Dreaming of the Sea

Kävimme 17.3.2015 molempien ysiluokkien kanssa Kemin kaupungin taidemuseossa katsomassa näyttelyn “Dreaming of the Sea”, joka kertoo Itämeren huolestuttavasta tilanteesta.

 Näyttely oli Jukka Rapon ja Lauri Rotkon valokuvaprojekti. He ovat kuvanneet Itämerta ja sen rannikoita neljän viime vuoden ajan. Näyttely oli silmiä avaava. Valokuvat näyttivät todella kauniilta, mutta kun niitä katsoi tarkemmin ja lähempää, siitä huomasi Itämeren todellisen kuvan. Kuvia oli pinnan alta sekä päältä. Kuvien edessä oli hyvä pysähtyä pohtimaan ja vaikka juttelemaan kaverin kanssa, että miten voisi itse vaikuttaa tilanteeseen.

 Itämeri on maailman saastunein merialue. Itämeri on murtomeri, eli makean ja suolaisen veden sekoitus. Itämeren keskisyvyys on n. 55 metriä ja syvin kohta 459 metriä. Itämeren pinta-ala on n. 392 000 neliökilometriä.

 Rehevöityminen on osittain luonnollinen prosessi mutta ihmisten toiminta on kuitenkin aiheuttanut meren entistä suuremman rehevöitymisen. Rehevöityminen johtuu ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin, lisääntyneestä määrästä. Niitä leviää itämereen pelloilta valuvien lannoitteiden, jätevesien ja ilmasta tulevan laskeuman mukaan. Rehevöityminen aiheuttaa leväesiintymien kasvua,muutoksia rantojen eliöyhteisössä ja kalakannoissa sekä pohjien happikatoa. Itämereen kulkeutuu monia haitallisia aineita, jotka kertyvät  pohjan sedimentteihin ja eliöihin. Tällaisia ovat mm. DDT,PCB, kadmium, lyijy ja elohopea.

 Itämeren suojelu alkoi vasta 1972, kun Suomi tarjoitui järjestämään kongressin sen suojelemiseksi. Suojelun taivoitteena on saada kuriin Itämerta saastuttavat päästöt. 

Janna ja Ronja 9B

Solar Impulse 2

Mikä on Solar Impulse?

Solar Impulse on hanke, jonka tavoitteena on rakentaa aurinkoenergialla lentävä lentokone, joka lentää maailman ympäri. Solar Impulse- hankkeen johtohahmo on sveitsiläinen Bertrand Piccard, joka vuonna 1993 oli mukana kiertämässä maapalloa kuumailmapallolla. Kone lähti maanantaina maailmanympärysmatkalle Abu Dhabista, linkissä koneen lähtö matkalle: https://www.youtube.com/watch?v=Oeh0L_FKyMo

Miten lentokone pysyy ilmassa aurinkoenergian avulla?

Auringon säteilyenergia muutetaan sähköksi, joka pyörittää moottoreita. Ylijäämäenergia varastoidaan 280 litiumioniakkuun, joten lento on mahdollista myös yöllä. Solar Impulse 2 ei tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä.

Lähde: e-typos

Koneen tietoja

Pituus: 21,85 m

Kärkiväli: 63,40 m

lentoonlähtöpaino: 1600 kg

Suurin lentokorkeus: 8500 m

Lentonopeus

Lentonopeus on nopeimmillaan noin 140 kilometriä tunnissa. Yöllä vauhti on hitaampi noin 50 kilometriä tunnissa akkujen säästämiseksi. Keskivauhti on noin 70 kilometriä tunnissa. Energiaa Solar Impulse 2 kerää aurinkokennoilla, joita sen rungossa ja siivissä on yli 17 000. Fossiilista polttoainetta ei käytetä lennolla ollenkaan. Lentokoneen lentoa voi seurata livenä netissä.

   

Välilaskut

Yhden hengen miehityksellä lentävällä koneella ei ole tarkoitus kuitenkaan lentää välilaskutonta lentoa, vaan hieman päiväntasaajan pohjoispuolella suoritettavalle maailmankierrolle ollaan suunniteltu 12 välilaskua mm. Intiassa, Kiinassa, Yhdysvalloissa ja viimeisenä Etelä-Euroopassa tai Pohjois-Afrikassa muun muassa siksi, että lentäjät voivat vaihtua ja ihmiset pääsevät ihailemaan konetta.

Ensimmäinen lento kestää noin 12 tuntia ja se suuntautuu 400 kilometrin päässä sijaitsevaan Omanin pääkaupunkiin Masqatiin. Takaisin Abu Dhabiin kone saapuu heinäkuun lopulla.

Lentäjät

Bertrand Piccard ja Andre Borschberg.

Janna, Ronja 9B

Kierrätys on meille nuorille tärkeää

Kierrätys tarkoittaa materiaalin tai esineiden uudelleen käyttöä.

Kierrätys vähentää yleensä energian ja raaka-aineiden kulutusta, minkä vuoksi se on ympäristölle hyväksi. Kierrätystä varten materiaali tulee lajitella. 

Nuoret kannattavat kierrätystä!

 

Kansainvälinen kierrätyssymboli

eri kierrätysmateriaaleja

-tölkit, pullot

-muovi

-lasit

-vaatteet

-renkaat

-paperi

Ada, Johanna, Joonatan 9A

Kasvihuoneilmiö & Ilmastonmuutos

Kuten kaikki tietävät kasvihuoneissa lämpötila on korkeammalla, kuin ulkona. Sama ilmiö on myös autoissa ja asuintaloissa auringon paistaessa. 

Ilmiö johtuu siitä, että lasit ja eräät muovit päästävät valon helposti lävitseen, mutta eivät lämpöä.

Kasvihuoneen sisällä valo lämmittää esimerkiksi tomaatteja ja valon tuoma energia poistuu tomaateista lämpösäteilynä. Lämpösäteily ei pysty läpäisemään lasia, vaan se heijastuu takaisin ja lämpötila nousee.

ELI kasvihuonekaasut toimivat ilmakehässä samoin kuin lasi kasvihuoneissa, eli päästävät auringosta tulevan säteilyn lävitseen, mutta eivät kaikkea maapallon lämpösäteilyä pois. Sen takia maapallon lämpötila on keskimäärin +15 astetta, kun se ilman kasvihuoneilmiötä olisi jopa -18 astetta.

Ilmakehän kasvihuoneilmiö ei siis ole ongelma vaan nykyisen elämän elinehto.

Ongelmana on vain ihmisen aiheuttamat muutokset ilmakehän koostumuksessa ja kasvihuoneilmiön voimistumisessa.

Mikä on ilmastonmuutos?

Kasvihuonekaasujen ilmakehässä ovat kasvaneet, mikä voimistaa kasvihuoneilmiötä ja lämmittää ilmastoa. 
Tätä lämpenemistä ja siitä aiheutuvia ilmaston häiriöitä kutsutaan ilmastonmuutokseksi.

Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka maapallon keskilämpötila nousisi niin alueellisesti ilmasto saattaisi viiletä.

Missä ilmastonmuutos näkyy?

Suurin osa ihmisistä ajattelee, että eihän pieni lämpötilan kohoaminen haittaa, mutta missä kaikkialla esimerkiksi lämpötilan kohoaminen olisi haitallista?

Lämpeneminen näkyy selviten luonnossa. Vuoristojäätiköt ovat alkaneet vetäytyä ennätyksellisen voimakkaasti. Andeilla keskimäärin 33 metriä vuodessa.

Vuonna 1998 NASA:n tutkimusten mukaan Grönlannin jäätiköt ohenivat ennätyksellisen nopeasti, jopa metrin vuodessa.

1980-luvulta lähtien lämpötila arktisen alueen ikiroudan pinnassa on noussut paikoin 3 astetta, ja ikirouta on alkanut sulaa. Monet eliölajit ovat alkaneet siirtyä kohti maapallon napoja ja keväiset ilmiöt kuten silmujen puhkeaminen ja lintujen muutto tapahtuvat aina vain aikaisemmin.

Mikä vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Lyhyin ja helpoin vastaus tähän kysymykseen on, että ihmiset ja heidän toimintatavat. Mutta avataan vastausta enemmän…

Ihminen vaikuttaa ilmastoon monin erin tavoin. Tärkein ja yleisesti tunnetuin tekijä on ihmisen ilmakehään päästämät kasvihuonekaasut, jotka vaikuttavat suoraan sitoen auringonvaloa ja näin voimistavan kasvihuoneilmiötä.

Vähemmän tunnettuja ovat kaasut jotka vaikuttavat epäsuorasti erilaisten kemiallisten prosessien kautta.  

Päästöjen lähteiden aiheuttamisen lisäksi ihminen muuttaa toiminnallaan näitä päästöjä sitovia nieluja.

On tärkeää huomata, vaikka monet ihmisen toimet kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä niin myös osa esimerkiksi rikkipäästöistä päinvastoin viilentävät ilmastoa.

Tästä kaikesta voidaan vain päätellä, että valinnoillamme on suuri merkitys luontoon.



Ronja 9A

Tyynenmeren jätelautta

Mikä? Miksi? Miten?

Tyynellämerellä seilaa suuri jätelautta.  Jätelautta sijaitsee keskellä Tyyntämerta, johon mantereiden rannikoilta kulkeutuvat kelluvat jätteet kerääntyvät.   

 Pohjoisella Tyynenmerellä esimerkiksi Kiinan, Taiwanin, Japanin tai Yhdysvaltojen rannikoilta mereen joutuneet kelluvat tavarat kulkeutuvat merivirtojen mukana pyörteeseen kahdentoista vuoden aikana.   Merivirrat kuljettavat roskia myös  kauempaa maailman meriltä ja rannikoilta.

Jätelautan kiistelty koko

Jätelautan suuruudesta on kiistelty paljon. Jotkut tieteilijät pitävät  jätelautta aluetta  kaksi kertaa suurempama  kuin Texasia. Kun taas jotkut tieteilijät pitävät aluetta jopa kaksi kertaa Yhdysvaltojen kokoisena. Myös arvellaan, että jätelautta on kuusi kertaa Ranskan kokoinen.

Mistä muovijäte tulee?

Maailmassa tuotetaan vuosittain yli 90 miljardia kiloa muovia, josta n. 10% päätyy mereen. 70% tästä uppoaa ja tuhoaa elämää merenpohjassa ja loppu muovi jää kellumaan merien pinnalle. Osa myös ajautuu rannoille.

Tyynellemerelle kerääntyneestä jätteestä n. 90% on muovia. Tämä vastaa n. 3,5 miljoonaa tonnia muovijätettä. Haittana on se, ettei mikään eliö pysty hajottamaan muovia.

Muovijäte ja eliöt

Vaikka aurinko pystyy hajottamaan muovin pieniksi molekyyleiksi, eivät eliöt siltikään pysty näitä molekyylejä hajottamaan, jolloin näitä muovikappaleita syövien eliöiden ruuansulatuskanava tukkiutuu. Muovia epäilläänkin olevan jopa kuusi kertaa enemmän kuin eläinplanktonia.

Linnut luulevat muovia planktoniksi ja syövät sitä. Tämä johtaa arviolta miljoonan merilinnun, 100 000 merikilpikonnan ja muiden merinisäkkäiden kuolemaan vuosittain. Muovilauttojen takia mm. albatrossien vatsoista on löytynyt suuria määriä muovia.

Muovin nielemiseen kuollut albatrossi. /Duncan Wright

Yhdysvaltalaisen merentutkijan Markus Eriksenin mukaan Tyynenmeren haravointi olisi kuitenkin yhtä toivotonta kuin Saharan autiomaan siivilöinti ja tuhoaisi meriluontoa enemmän kuin muovijäte. Ratkaisu onkin puuttua jätteen syntyyn ja kierrätykseen, sekä kehittää biohajoavia materiaaleja muovin korvikkeeksi.

Rannalle ajautunut jäte / www.tiede.fi

Noora ja Ronja 9A

Liikuntaluokan pojat esittelevät kemian ja fysiikan opiskelua

Kemian ja fysiikan opiskelun perusteita yläkoulun puolella.

Arttu, Joonas, Aleksi Y. ja Kristian 8B

Hepolan nuoret tutkivat ympäristöä ja ilmiöitä luonnontieteiden avulla.

Blogi on luotu Hepolan yhtenäiskoulun oppilaille projektien ja opinnäytetöiden esittelyä varten. Tutkimme yhdessä luonnon ja ympäristön ilmiöitä luonnontieteiden näkökulmasta. Perehdymme siihen, miten fysiikka, kemia, biologia ja maantieto voivat auttaa ymmärtämään asioita ympärillämme. Mukaan bloggaamaan/vloggaamaan kutsumme kaikki Hepolan koulun tieteistä kiinnostuneet oppilaat.

Tuula-ope